Usein organisaatiomuutokset kuntasektorilla eivät ole edes ehtineet vakiintua kun jo sännätään uusia kohti. Säästösyillä perustellut muutokset vievät lähes aina myös taloudellisia resursseja mm. henkilöstön koulutuksen, toimitilojen ym. järjestelyjen saamiseksi ajan tasalle.
Taloudellisten seurantajärjestelmien lisäksi on kuntien valtuustoilla mahdollisuus seurata henkilöstön kuulumisia erillisen henkilöstöraportin kautta. Raportti kertoo pääosin rakenteista, mutta vain vähän henkilöstön jaksamisesta. Valtuuston tulisikin tiedostaa tekemiensä päätösten vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin. Työturvallisuuden hallinnassa painotetun fyysisen työympäristön lisäksi on työnantajalla työturvallisuuslain mukainen velvoite turvata työntekijöiden henkinen terveys. Kiireinen työtahti, jatkuvat muutokset epävarmoine resursseineen ja johtamistyyleineen ovat yleisimpiä työuupumuksen syitä. Mm. johtamisjärjestelmät vaihtelevat usein muotivirtausten mukaan eikä yhtä ja ainoaa oikeaa varmasti ole olemassakaan. Yksi johtamisen ja alaistaitojen keskeisimpiä – ellei jopa keskeisin – tekijä on ihmissuhdetaidot. Toista ihmistä kunnioittavalla johtajalla on kaikki edellytykset saavuttaa työntekijöiden luottamus ja arvostus. Organisaatiossa, missä edellä kuvatut asiat ovat kunnossa, johtajuus toimii ja henkilöstö voi hyvin. Hyvinvoiva henkilöstö on organisaation keskeisin voimavara ja tuloksen tuottaja. Em. syistä tulee valtuuston ja luottamushenkilöiden olla tietoisia myös työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista ja sen vaikutuksista. Muutoksia tehtäessä tulee keskeisenä tavoitteena olla hyvinvoiva ja toimiva organisaatio. Tässä onnistuminen tuo varmasti ajan myötä myös tavoiteltuja säästöjä.