JOKAINEN VOI OSALLISTUA JA VAIKUTTAA

Suomen laki takaa kaikille maamme kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin ja yhteisiin asioihin. Kansalaisvaikuttamisella tarkoitetaan juuri kykyä ja halua tulla mukaan näihin talkoisiin. Kansalaiset voivat vaikuttaa toimimalla yhdistyksissä, yhteisöissä ja poliittisissa puolueissa, tekemällä aloitteita valtuustolle ja lautakunnille.

Hyviä vaikuttamisen tapoja ovat myöskin keskustelu tiedotusvälineissä ja verkossa ja tietenkin, äänestäminen vaaleissa. Aito demokratian periaate toteutuu vain laajan kansalaisvaikuttamisen kautta. Siten, että asioita ideoidaan, suunnitellaan ja niistä päätetään yhdessä. Jokaisella on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Jokaisen kokemukset ja näkökohdat ovat arvokkaita.

Järjestöjen kautta vaikuttamisen ensimmäinen askel on jäsenyys siinä etujärjestössä, jonka toimintaa haluaa olla edistämässä. Sitä ennen on tietenkin pitänyt olla tietoinen järjestön olemassaolosta. Minkä tahansa järjestön perustehtäviin kuuluukin aktiivinen tiedottaminen jäsenyyden mahdollistamiseksi ja jäseneksi liittyneiden osallistumis- ja vaikuttamisedellytysten edistäminen.

Aito osallisuus yhteisen asian edistämiseen syntyy tekemisen kautta. Tutkija Anu Gretchel on nuorten osallisuutta tutkiessaan painottanut kokemusta ja sitä, että nuorten tulee kyetä asettamaan itsensä toimijan asemaan. Tällöin osallisuus nähdään osallisuutena johonkin.

Parhaimmillaan osallisuus synnyttää siis kokemuksen siitä, että on olemassa todellisia mahdollisuuksia saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään.

Ja sitä, että itsekin sitoutuu mukaan johonkin toimintaan ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. Se on oma kokemus päättämisestä ja asioihin vaikuttamisesta sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista.

Pelkkä osallistuminen johonkin toisten ihmisten järjestämään tapahtumaan, johon ei itse ole millään tavalla vaikuttanut, ei vielä ole Gretchelin määritelmän mukaista osallisuutta.

Uskon tämän kaiken pätevän myöskin meidän aikuisten maailmaan.

Monissa yhteyksissä on todettu, että eriarvoisuus ja syrjäytyminen lisääntyy keskuudessamme. Se puolestaan lisää ihmisten voimattomuutta ajaa omia etujaan ja heikentää oman elämän hallintaa. Passiivisuus vähentää halua hakeutua toisten seuraan ja usko vaikuttamisen mahdollisuuksiin heikkenee. Syynä voi olla työttömyys, sairastuminen, läheisen kuolema, avioero tai joku muu elämää mullistava asia.

Osallisuus voi toimia vastavoimana myös osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Sen kautta voi saada paitsi mukavaa ja mielekästä toimintaa, myöskin hyviä ystäviä ja vertaistukea. Kokemus kuulluksi tulemisesta on todettu yhdeksi ihmisen jaksamisen kulmakivistä.

Minä sain sysäyksen vapaaehtoistoimintaan jo 12-vuotiaana tyttösenä kun ystäväni kanssa luimme lehdestä suuresta perheestä, joka oli menettänyt isän. Keräsimme heille vaatteita, jotka pesimme, silitimme ja pakkasimme laatikkoon. Sitten lähetimme ne postissa kyseiselle perheelle. Myöhemmin saamamme kiitoskirje perheen äidiltä liikutti meitä ja koimme vilpitöntä iloa ja osallisuutta heidän auttamisessaan. Tämä kokemus on kannustanut myöhemmin monenlaiseen vaikuttamiseen.

Suomi on järjestöjen maa. Maassamme on n.135 000 rekisteröityä järjestöä joista aktiivisia n. 70 000 sekä 30 000 rekisteröimätöntä kansalaisjärjestöä. Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat jäsenilleen runsaasti erilaista toimintaa joihin voi osallistua omien voimavarojensa mukaisesti. Järjestöt tahtovat myöskin tarjota jäsenilleen mahdollisuutta vaikuttaa ja kokea iloa yhdessä tekemisestä. Järjestötoiminta on pääsääntöisesti vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyölle on ominaista luoda arjen hyvinvointia ja siten ylläpitää ja edistää yhteisöllisyyttä. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa tuottaa hankaluutta Suomessa puuttuva vapaaehtoistoiminnan yhtenäinen lainsäädäntö. Nyt toimintaan liittyvät säädökset ovat hajallaan eri lakien alla. Lupia on haettava usealta viranomaiselta. Vapaaehtoistoimintaa vaikeuttaa myös verottajan vaihtelevat tulkinnat. Näkisinkin että on meidän kaikkien etu eri toimin tukea ja kannustaa vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan tuloksista hyötyy yksilöihminen, ympäristö ja koko yhteiskunta.