Uncategorized

HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ ON MYÖS OULUN KAUPUNGIN VOIMAVARA

Oulun kaupunkistrategia 2026 ”Valovoimainen Oulu” lupaa, että ”Olemme vetovoimainen kaupunkityöpaikka. Teemme yhdessä merkityksellistä työtä oululaisten parhaaksi”. Lupauksen lunastaminen edellyttää sen merkityksen ymmärtämistä kaikilla tasoilla ja hyvää luottamus- ja virkamiesjohtamista, henkilöstöpolitiikkaa ja yhteistyötä henkilöstöjärjestöjen, työsuojelu-organisaation sekä työterveyshuollon kanssa.  

Ulkopuoliseen arviointiin pohjautuvat säästötoimenpiteet, korona ja suunniteltu sote-uudistus kuluttavat henkilöstön voimavaroja entistä enemmän. Jaksamista tukevien elementtien, kuten esim. Smartum-kortin poistaminen säästösyistä on aivan väärä toimenpide silloin kun henkilöstöltä vaaditaan enemmän.

Kuntalaisille tuotettavat laadukkaammat palvelut edellyttävät usein lisäponnistuksia juuri henkilöstöltä. Henkilöstön sairauspoissaolojen merkittävin syy on mielenterveys- ja uupumisongelmat. Oulun kaupungin viimeinen henkilöstötilinpäätös kertoo sairauspoissaolojen, ennenaikaisten eläköitymisten ja työtapaturmien aiheuttamien kustannusten kasvaneen. Lisääntyvät sairauspoissaolot ja työilmapiiriongelmat vaativat aina esimiehiltä nopeaa puuttumista. Henkilöstötilinpäätös kertoo myös sen, että kaupunkia työnantajana suosittelevien määrä on jonkin verran laskenut.

On selvää, että hyvin voiva henkilöstö tuottaa laadukkaampia palveluja ja hyvinvointia oululaisille.  Hyvinvoiva henkilöstö on kaupungin voimavara. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointiin satsattu euro tulee nelinkertaisena takaisin. Henkilöstöstä huolehtiminen on työnantajan tehtävä. Ja tehtävää Oulussakin riittää, jotta alussa mainittu strategian lupaus voidaan täysimääräisenä lunastaa.

JOKAINEN VOI OSALLISTUA JA VAIKUTTAA

Suomen laki takaa kaikille maamme kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin ja yhteisiin asioihin. Kansalaisvaikuttamisella tarkoitetaan juuri kykyä ja halua tulla mukaan näihin talkoisiin. Kansalaiset voivat vaikuttaa toimimalla yhdistyksissä, yhteisöissä ja poliittisissa puolueissa, tekemällä aloitteita valtuustolle ja lautakunnille.

Hyviä vaikuttamisen tapoja ovat myöskin keskustelu tiedotusvälineissä ja verkossa ja tietenkin, äänestäminen vaaleissa. Aito demokratian periaate toteutuu vain laajan kansalaisvaikuttamisen kautta. Siten, että asioita ideoidaan, suunnitellaan ja niistä päätetään yhdessä. Jokaisella on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Jokaisen kokemukset ja näkökohdat ovat arvokkaita.

Järjestöjen kautta vaikuttamisen ensimmäinen askel on jäsenyys siinä etujärjestössä, jonka toimintaa haluaa olla edistämässä. Sitä ennen on tietenkin pitänyt olla tietoinen järjestön olemassaolosta. Minkä tahansa järjestön perustehtäviin kuuluukin aktiivinen tiedottaminen jäsenyyden mahdollistamiseksi ja jäseneksi liittyneiden osallistumis- ja vaikuttamisedellytysten edistäminen.

Aito osallisuus yhteisen asian edistämiseen syntyy tekemisen kautta. Tutkija Anu Gretchel on nuorten osallisuutta tutkiessaan painottanut kokemusta ja sitä, että nuorten tulee kyetä asettamaan itsensä toimijan asemaan. Tällöin osallisuus nähdään osallisuutena johonkin.

Parhaimmillaan osallisuus synnyttää siis kokemuksen siitä, että on olemassa todellisia mahdollisuuksia saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään.

Ja sitä, että itsekin sitoutuu mukaan johonkin toimintaan ja haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun sekä ottaa vastuun myös seurauksista. Se on oma kokemus päättämisestä ja asioihin vaikuttamisesta sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista.

Pelkkä osallistuminen johonkin toisten ihmisten järjestämään tapahtumaan, johon ei itse ole millään tavalla vaikuttanut, ei vielä ole Gretchelin määritelmän mukaista osallisuutta.

Uskon tämän kaiken pätevän myöskin meidän aikuisten maailmaan.

Monissa yhteyksissä on todettu, että eriarvoisuus ja syrjäytyminen lisääntyy keskuudessamme. Se puolestaan lisää ihmisten voimattomuutta ajaa omia etujaan ja heikentää oman elämän hallintaa. Passiivisuus vähentää halua hakeutua toisten seuraan ja usko vaikuttamisen mahdollisuuksiin heikkenee. Syynä voi olla työttömyys, sairastuminen, läheisen kuolema, avioero tai joku muu elämää mullistava asia.

Osallisuus voi toimia vastavoimana myös osattomuudelle ja syrjäytymiselle. Sen kautta voi saada paitsi mukavaa ja mielekästä toimintaa, myöskin hyviä ystäviä ja vertaistukea. Kokemus kuulluksi tulemisesta on todettu yhdeksi ihmisen jaksamisen kulmakivistä.

Minä sain sysäyksen vapaaehtoistoimintaan jo 12-vuotiaana tyttösenä kun ystäväni kanssa luimme lehdestä suuresta perheestä, joka oli menettänyt isän. Keräsimme heille vaatteita, jotka pesimme, silitimme ja pakkasimme laatikkoon. Sitten lähetimme ne postissa kyseiselle perheelle. Myöhemmin saamamme kiitoskirje perheen äidiltä liikutti meitä ja koimme vilpitöntä iloa ja osallisuutta heidän auttamisessaan. Tämä kokemus on kannustanut myöhemmin monenlaiseen vaikuttamiseen.

Suomi on järjestöjen maa. Maassamme on n.135 000 rekisteröityä järjestöä joista aktiivisia n. 70 000 sekä 30 000 rekisteröimätöntä kansalaisjärjestöä. Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat jäsenilleen runsaasti erilaista toimintaa joihin voi osallistua omien voimavarojensa mukaisesti. Järjestöt tahtovat myöskin tarjota jäsenilleen mahdollisuutta vaikuttaa ja kokea iloa yhdessä tekemisestä. Järjestötoiminta on pääsääntöisesti vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyölle on ominaista luoda arjen hyvinvointia ja siten ylläpitää ja edistää yhteisöllisyyttä. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa tuottaa hankaluutta Suomessa puuttuva vapaaehtoistoiminnan yhtenäinen lainsäädäntö. Nyt toimintaan liittyvät säädökset ovat hajallaan eri lakien alla. Lupia on haettava usealta viranomaiselta. Vapaaehtoistoimintaa vaikeuttaa myös verottajan vaihtelevat tulkinnat. Näkisinkin että on meidän kaikkien etu eri toimin tukea ja kannustaa vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan tuloksista hyötyy yksilöihminen, ympäristö ja koko yhteiskunta.

HYVÄ MUUTOSJOHTAMINEN AUTTAA JAKSAMAAN JA TUO SÄÄSTÖJÄ

Usein organisaatiomuutokset kuntasektorilla eivät ole edes ehtineet vakiintua kun jo sännätään uusia kohti. Säästösyillä perustellut muutokset vievät lähes aina myös taloudellisia resursseja mm. henkilöstön koulutuksen, toimitilojen ym. järjestelyjen saamiseksi ajan tasalle.

Taloudellisten seurantajärjestelmien lisäksi on kuntien valtuustoilla mahdollisuus seurata henkilöstön kuulumisia erillisen henkilöstöraportin kautta. Raportti kertoo pääosin rakenteista, mutta vain vähän henkilöstön jaksamisesta. Valtuuston tulisikin tiedostaa tekemiensä päätösten vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin. Työturvallisuuden hallinnassa painotetun fyysisen työympäristön lisäksi on työnantajalla työturvallisuuslain mukainen velvoite turvata työntekijöiden henkinen terveys.  Kiireinen työtahti, jatkuvat muutokset epävarmoine resursseineen ja johtamistyyleineen ovat yleisimpiä työuupumuksen syitä. Mm. johtamisjärjestelmät vaihtelevat usein muotivirtausten mukaan eikä yhtä ja ainoaa oikeaa varmasti ole olemassakaan. Yksi johtamisen ja alaistaitojen keskeisimpiä – ellei jopa keskeisin – tekijä on ihmissuhdetaidot. Toista ihmistä kunnioittavalla johtajalla on kaikki edellytykset saavuttaa työntekijöiden luottamus ja arvostus. Organisaatiossa, missä edellä kuvatut asiat ovat kunnossa, johtajuus toimii ja henkilöstö voi hyvin. Hyvinvoiva henkilöstö on organisaation keskeisin voimavara ja tuloksen tuottaja. Em. syistä tulee valtuuston ja luottamushenkilöiden olla tietoisia myös työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista ja sen vaikutuksista. Muutoksia tehtäessä tulee keskeisenä tavoitteena olla hyvinvoiva ja toimiva organisaatio. Tässä onnistuminen tuo varmasti ajan myötä myös tavoiteltuja säästöjä.

TYÖN ILOA VAALIVA TYÖYHTEISÖ OSAA JA JAKSAA PAREMMIN

Säiden haltija tarjosi tänä kesänä suomalaisille mahdollisuuden laadukkaaseen lomailuun. Työssä purettua ”jaksamisen akkua” saatiin ladata Suomen oloihin poikkeuksellisella aurinkoenergialla. Hyvänkin loman jälkeen saattaa työhön paluu kuitenkin vaatia ponnisteluja ja tuntua jopa vastenmieliseltä. Joidenkin mielessä saattaa olla toive loman jatkumisesta tai pikaisesta eläkkeelle pääsemisestä. Usein tällaiset ajatukset johtuvat siitä, että työpaikalla kaikki ei ole kunnossa. Työpaikoissa mm. työtahti ja monet muut kuormittavat tekijät vaikuttavat työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Työntekijöiden jaksamista tukevia teorioita ja toimenpiteitä kehitetään jatkuvasti. Siltikin monilla työpaikoilla ilmenee ”ilonpuutostautia”, ”kiiresairautta”, väsymystä jne. Usein puuttuvan työn ilon tilalla on tyytymättömyys. Samalla pitäisi kuitenkin olla tehokas, laadukas ja tuloksellinen.

Ilon vaikutuksista yksilöihmiseen on todettu, että se lisää luovuutta, auttaa ongelmaratkaisu-tilanteissa aivojen osia toimimaan paremmin ja lisäksi ilo on tarttuvaa. Työn ilo ja sen vaikutus yksilön hyvinvointiin onnistuu parhaiten jos työntekijä voi kokea, että hän voi vaikuttaa omaan työhönsä. Työyhteisö ja esimies voivat yhdessä luoda työyhteisöönsä sellaista kulttuuria, että yksittäinen työntekijä voi kehittää itseään ja omaa osaamistaan. Työn iloa kokeva työntekijä ja työyhteisö toimivat hyvin ja tuloksellisuus lisääntyy.

Työn iloa luodaan yhteisvoimin, ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutustaidoilla, työyhteisön kielellä ja sosiaalisilla taidoilla on oleellinen vaikutus työn ilon luomisessa. Miten tuodaan esille omia mielipiteitä, millaiset ovat ongelmanratkaisutaidot, miten annetaan palautetta ja kiitosta sekä yleensäkin arvostetaan itseä ja toisia työntekijöitä. Merkittävää on myös se miten ihmisten ja asioiden arvostus tuodaan työyhteisössä esille ja miten se näkyy arjessa. Samoin kuin työntekijä tarvitsee arvostusta, myös esimiestä tulee arvostaa.  Arvostusta mitataan mm. sillä miten toisista työyhteisön jäsenistä puhutaan. Työpaikan ilmapiiriin vaikutetaan hyvinkin pienillä asioilla. Jopa tervehtimisellä on suuri merkitys ilon ilmapiirin luomisessa. Huumori ja hauskanpito ovat niin ikään tärkeitä elementtejä. Myönteinen suhtautuminen asioihin lisää myönteisyyttä ja tällöin ongelmatkin näyttävät pienemmiltä. Työn jatkuvassa muutoksessa keskeneräisyyden salliminen voi joskus olla vaikeaa. Sen merkitys uudistumiselle on kuitenkin olennainen. Normaalissa työyhteisössä syntyy erimielisyyksiä ja ongelmia. Eri mieltä voi olla rakentavasti ja toisia loukkaamatta. Rakentavan kritiikin antaminen ei ole aina helppoa ja yleensä se kohdistuu toiseen työntekijään kun sen pitäisi kohdistua toimintaan. Kritiikin esittäminen on toive muutoksesta ja siksi siihen tulee suhtautua sen mukaisesti. Esimiehen tulee ottaa työn ilon luominen tavoitteeksi yhdessä työntekijöiden kanssa. Yksin sitä ei voi kukaan tehdä. Puhuminen ja kuuleminen ovat tärkeitä välineitä yksittäisen työntekijän kasvua ja kehitystä tukemassa. Tärkeintä työn ilon luomisessa on kuitenkin oma asenne. Etsi työstäsi myönteisiä asioita ja aloita se kääntämällä suupielet hymyyn työpaikkasi ovella. Ja tee se jo tänään!

LASTEN JA NUORTEN JAKSAMINEN TARVITSEE LISÄÄ TUKEA

Kolumni 2020

Oulun kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2019 Arviointikertomuksessa oli yhtenä arvioinnin kohteena ”Lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin”. Arvioinnin kohde oli lautakunnan omassa arviointisuunnitelmassa ja painottui myös kuntalaisten toiveiden ja huolen aiheena heiltä saadussa palautteessa. Arviointi koski 7-18 vuotiaiden lasten- ja nuorten kiireetöntä hoitoa. Arvioinnin kohteina olivat Byströmin nuorten mielenterveyspalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, oppilas- ja opiskelijahuolto, perusterveydenhuollon palveluista hyvinvointikeskusten lasten- ja nuorten palvelut (kasvatus- ja perheneuvonta), erityispalvelut (lasten- nuorten- ja nuorten psykiatrinen ryhmä) ja erikoissairaanhoidon lapsi- ja nuorisopsykiatria. Lisäksi lautakunta teki alkuvuonna 2020 kyselyn lasten- ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisystä ja hyvinvoinnin tukemisesta perusterveydenhuollossa. Kyselyn vastausprosentti oli 89%. Vastaajat olivat koulukuraattoreita, koulupsykologeja, terveydenhoitajia sekä
psykiatrisia sairaanhoitajia.

Saatujen tietojen ja vastausten perusteella lautakunta totesi kannanotoissaan, että eri toimijoiden työnkuvat ja lasten hoitopolut kaipaavat selkeyttämistä. Samoin hoidon kannalta kriittisten kohtien
tehtävät ja vastuualueet. Peruspalvelujen kehittämisen tulee olla tehokkaampaa ja se vaatii panostamista ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Kiireettömään hoitoon pääsy ei toteudu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Lautakunnan kannanoton mukaan kaupungin tulee ääritapauksissa hankkia palvelu
muilta palveluntuottajilta. Lain edellyttämä määräaika ei toteudu myöskään oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen osalta. Useamman vuoden ajan on ollut lakisääteisen ensikäynnin viivästymisiä
koulukuraattoreille ja -psykologeille. Lautakunnan kannanoton mukaan tulee keskustella siitä, millainen hoito on vaikuttavaa lasten- ja nuorten kohdalla. Mikäli perustason ennaltaehkäisevät palvelut ja hoito
toimivat, se helpottaa automaattisesti erikoisairaanhoidon painetta. Kun ensimmäiset oireet ilmenevät, on lapsen ja nuoren päästävä tutkimustietoon perustuvaan hoitoon.

Saatujen tietojen ja vastausten perusteella lautakunta totesi kannanotoissaan, että eri toimijoiden työnkuvat ja lasten hoitopolut kaipaavat selkeyttämistä. Samoin hoidon kannalta kriittisten kohtien
tehtävät ja vastuualueet. Peruspalvelujen kehittämisen tulee olla tehokkaampaa ja se vaatii panostamista ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Kiireettömään hoitoon pääsy ei toteudu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Lautakunnan kannanoton mukaan kaupungin tulee ääritapauksissa hankkia palvelu
muilta palveluntuottajilta. Lain edellyttämä määräaika ei toteudu myöskään oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen osalta. Useamman vuoden ajan on ollut lakisääteisen ensikäynnin viivästymisiä
koulukuraattoreille ja -psykologeille. Lautakunnan kannanoton mukaan tulee keskustella siitä, millainen hoito on vaikuttavaa lasten- ja nuorten kohdalla. Mikäli perustason ennaltaehkäisevät palvelut ja hoito
toimivat, se helpottaa automaattisesti erikoisairaanhoidon painetta. Kun ensimmäiset oireet ilmenevät, on lapsen ja nuoren päästävä tutkimustietoon perustuvaan hoitoon.

Marja-Leena Kemppainen
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu
Kunnallisneuvos

AIVOJEN ”RASSAAMINEN” AUTTAA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMISESSÄ

(Kolumni vuodelta 2018)

Muisti on erittäin tärkeä osa elämässä selviytymisestä. Suurelle osaa ihmisistä muistin heikkeneminen on tosiasia ja ongelmallinen haitta monissa arjen toiminnoissa. Muistin heikkenemisen taustalla voi olla
muistisairaus tai jokin muu sairaus tai olotila mikä aiheuttaa muistin heikkenemistä, esim. stressi, työttömyys, masennus ja muut mielen sairaudet.

Muistiongelmilla on myös selkeä syy-yhteys ihmisten syrjäytymiseen. Muistisairaudet eivät koske vain ikäihmisiä vaan niitä ilmenee myös työikäisillä. Jopa niin, että työuran jatkuminen on vaarassa ja seurauksena aiottua varhaisempi eläköityminen. Eri yhteyksissä on kerrottu monia vinkkejä ja ohjeita, miten muistia voi ylläpitää ja sairauksia ehkäistä. Mm. terveet elämäntavat, riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruoka ovat muun terveyden ohella myös muistia tukevia asioita. Samoin aivotyötä tukevat eri tehtävät ja pelit.

Oulun Seudun Muistiyhdistys STEA:n rahoittaman Aivosilta – hankkeen tavoitteena on parantaa työikäisen, muististaan huolestuneen elämänlaatua aivoterveyttä edistävien toimintamallien avulla. Kohderyhmä
etsitään eri kumppaneiden kanssa. Keskeinen rooli hankkeessa on kokemusasiantuntijoiden välittämällä arjen kokemuksella ja tiedolla.

Hankkeen työvälineistä aivoterveyttä edistävä ja elämänlaatua parantava
ryhmä Aivoköörit on kohdennettu muististaan huolestuneille työikäisille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Aivorassi on muististaan huolestuneille työikäisille suunnattu aivotreenin pienryhmä. Aivotreeni aktivoi ja huoltaa aivoja ja sillä on siten ennaltaehkäisevä vaikutus muistisairauksiin.

Aivovartti on työpaikoilla, työterveyshuolloissa ja hyvinvointikeskuksissa tapahtuva tietoisku tai työpaja, missä saa vinkkejä työhyvinvointiin ja aivojen suojaamineen. Aivotreffit on tarkoitettu henkilöille joille ryhmätoiminta ei jostain syystä sovi.

Hankkeen kautta on mahdollisuus saada tietoa ja apua joko ryhmässä tai henkilökohtaisesti. Lisäksi on asiantuntijaluentoja ja aivohoitoloita.
Oulun työttömyysluvut ovat korkeita. Kaupunki ja eri toimijat yhdessä etsivät ja kehittävät keinoja asian parantamiseksi. Järjestöillä on merkittävä rooli löytää keinoja ja tukea haastavassa tilanteessa elävien erityisryhmien työllistymiseen.

Aivosilta – hanke on yksi hyvä esimerkki järjestöjen työstä erityisryhmien
työllistymisen tueksi. Tällaisen työn hedelmistä nauttivat sekä yksittäiset työllistyjät että koko yhteiskunta.

ARVOJEN OLTAVA AINA TOIMINNAN YTIMESSÄ

(Kolumni vuodelta 2017)

Olen viime vuosien aikana useissa eri yhteyksissä korostanut arvojen merkitystä valintojemme ja päätöstemme taustoittajana. Arvot määrittävät sen mitä me yksilöihmisinä pidämme tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena. Arvot ohjaavat elämämme priorisointeja, tekoja ja valintoja.

Asennoitumisemme toisiin ihmisiin ja suhtautuminen lähimmäisiin laajemminkin on arvojen määrittämää. Yhteiskunnassa sen lainsäädäntö ja muut normit heijastavat ajalleen ominaista arvomaailmaa. Yritykset ja yhteisöt pyrkivät laatimaan toimintastrategiansa hyviksi koettujen arvojen varaan. Taloudellisten resurssien kohdentamisesta ja jaosta päätettäessä päätökset perustuvat aina joihinkin arvoihin, vaikka sitä ei päätöstä
tehtäessä aina tiedostaisikaan.

Erilaisten arvojen merkityksen ja painoarvon punninta on sekä yksilölle että yhteisölle jatkuva haaste. Toimintaympäristön nopea kehittyminen ja muuttuminen haastavat jatkuvaan arvotyöskentelyyn. Myös uudenlaiset uhat ja epävarmuustekijät muistuttavat siitä nyt enemmän kuin
koskaan. Näissä oloissa meidän kaikkien on hyvä aika ajoin miettiä, mikä oikeasti on arvokasta ja tavoittelemisen arvoista.


Oulun uuden kaupunginvaltuuston tärkeimpiä tehtäviä tänä syksynä on uuden, vuoteen 2026 asti ulottuvan strategian laatiminen. Uuteen strategiaan valittavat arvot ohjaavat valtuutettujen ja viranhaltioiden työn ja valintojen suunnan. Kaikkien heidän on omaksuttava ne toimintojensa ytimeksi. Sen myötä ne heijastuvat myös palveluja käyttävien kuntalaisten elämään ja hyvinvointiin.

Perehtyessäni tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ulkoisen tarkastuksen yksikköön sain ilokseni todeta asian olevan siellä jo hyvin
harjoiteltua. Jokaisen työntekijän pöydällä on ”tötterö”, jossa on mainittuna kaupungin nykyiset arvot rehellisyys, rohkeus ja vastuullisuus. Ja se mitä ne vaikuttavat heidän työhönsä osana koko kaupungin toimintaa. Se on heille jokapäiväinen muistutus hoitaa oma osuutensa tehtyjen arvovalintojen mukaisesti. Onnistumista tukee vuosittain tehtävä oman työn arviointi.

Kaupunginjohtaja Laajala nostaa tuoreessa Oulun kaupungin Youtube – esittelyvideossa esille uuden kaupunkistrategian valmistelun. Työhön osallistuu laaja-alainen joukko oululaisia toimijoita ja kuntalaisia. Tavoitteena on osallistaa mahdollisimman suuri joukko kaupunkilaisia strategian pohdintaan jo valmisteluvaiheessa.

Pidän ajatusta hyvänä, koska näin siitä saadaan paremmin asukkaidensa näköinen jaheidän odotuksiaan vastaava. Samalla myöskin strategian arvojen kivijalasta tulee laajempi ja tukevampi. Ja vältetään kenties se, että se strategian savolaisen määritelmän mukaan olisi vain ”herrojen huave”.


Marja-Leena Kemppainen
Kunnallisneuvos /Kaupunginvaltuutettu/Tarkastuslautakunnan pj

ARJEN TURVA KUULUU JOKAISELLE

Minulla on ollut ilo elää, tehdä työtä ja toimia luottamustehtävissä sekä vapaaehtoistyössä aloilla, joiden kautta olen päässyt kohtaamaan monenlaisten ihmisten arkea. Se mikä on toiselle itsestään selvää, on toiselle ulottumattomissa. Arjen turvaan vaikuttavat monet tekijät. Keskeistä on katto pään päällä, jokapäiväinen leipä, vaatetus, turvallinen elinympäristö ihmissuhteineen sekä terveys.

Turvaan tarvitaan säännöllinen toimeentulo. Työn puuttuminen vie pohjan toimeentulon turvasta ja liian usein alentaa myös itsetuntoa. Jokaisella kykenevällä ihmisellä on oikeus työhön. Ikävä kyllä se puuttuu vielä liian monelta. Vähintään yhdellä perheenjäsenellä tulee olla työpaikka. Yrittäjyys synnyttää työpaikkoja, siksi yrittäjyyttä tulee helpottaa eri keinoin. Erityisryhmien työllistäminen tulee olla velvoite. Työn myötä saadaan verotuloja ja näin kuntien ja valtion tulot kasvavat.

Vauvasta vaariin tarvitaan erilaisia ennaltaehkäiseviä, tukevia ja korjaavia palveluja. Tarvitaan tukea lapsiperheiden arjen turvaamiseksi, laadukasta varhaiskasvatusta, perusopetusta, ja ammatillista koulutusta. Eri ikäisten koti- ja hoivapalvelujen tulee olla laadukkaita ja turvallisia. Erityisryhmien palveluissa tulee huomioida heidän erityistarpeensa liittyen asumiseen ja tukitoimiin. Terveys- ja sosiaalipalveluiden tulee olla saatavilla nykyistä nopeammin ja yksilöllisemmin. Pitkät jonotusajat lisäävät ihmisten sairautta ja pahoinvointia sekä usein lisäävät kustannuksia. “Henkilöstö on voimavara” – fraasi pitää paikkansa. Hyvin johdettu ja hoidettu henkilöstö osaa ja jaksaa tuottaa laadukkaita palveluja. Tässä työssä tahdon olla mukana.