Kolumni 2020
Oulun kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2019 Arviointikertomuksessa oli yhtenä arvioinnin kohteena ”Lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin”. Arvioinnin kohde oli lautakunnan omassa arviointisuunnitelmassa ja painottui myös kuntalaisten toiveiden ja huolen aiheena heiltä saadussa palautteessa. Arviointi koski 7-18 vuotiaiden lasten- ja nuorten kiireetöntä hoitoa. Arvioinnin kohteina olivat Byströmin nuorten mielenterveyspalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, oppilas- ja opiskelijahuolto, perusterveydenhuollon palveluista hyvinvointikeskusten lasten- ja nuorten palvelut (kasvatus- ja perheneuvonta), erityispalvelut (lasten- nuorten- ja nuorten psykiatrinen ryhmä) ja erikoissairaanhoidon lapsi- ja nuorisopsykiatria. Lisäksi lautakunta teki alkuvuonna 2020 kyselyn lasten- ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisystä ja hyvinvoinnin tukemisesta perusterveydenhuollossa. Kyselyn vastausprosentti oli 89%. Vastaajat olivat koulukuraattoreita, koulupsykologeja, terveydenhoitajia sekä
psykiatrisia sairaanhoitajia.
Saatujen tietojen ja vastausten perusteella lautakunta totesi kannanotoissaan, että eri toimijoiden työnkuvat ja lasten hoitopolut kaipaavat selkeyttämistä. Samoin hoidon kannalta kriittisten kohtien
tehtävät ja vastuualueet. Peruspalvelujen kehittämisen tulee olla tehokkaampaa ja se vaatii panostamista ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Kiireettömään hoitoon pääsy ei toteudu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Lautakunnan kannanoton mukaan kaupungin tulee ääritapauksissa hankkia palvelu
muilta palveluntuottajilta. Lain edellyttämä määräaika ei toteudu myöskään oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen osalta. Useamman vuoden ajan on ollut lakisääteisen ensikäynnin viivästymisiä
koulukuraattoreille ja -psykologeille. Lautakunnan kannanoton mukaan tulee keskustella siitä, millainen hoito on vaikuttavaa lasten- ja nuorten kohdalla. Mikäli perustason ennaltaehkäisevät palvelut ja hoito
toimivat, se helpottaa automaattisesti erikoisairaanhoidon painetta. Kun ensimmäiset oireet ilmenevät, on lapsen ja nuoren päästävä tutkimustietoon perustuvaan hoitoon.
Saatujen tietojen ja vastausten perusteella lautakunta totesi kannanotoissaan, että eri toimijoiden työnkuvat ja lasten hoitopolut kaipaavat selkeyttämistä. Samoin hoidon kannalta kriittisten kohtien
tehtävät ja vastuualueet. Peruspalvelujen kehittämisen tulee olla tehokkaampaa ja se vaatii panostamista ennaltaehkäisevään perusterveydenhuoltoon. Kiireettömään hoitoon pääsy ei toteudu terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Lautakunnan kannanoton mukaan kaupungin tulee ääritapauksissa hankkia palvelu
muilta palveluntuottajilta. Lain edellyttämä määräaika ei toteudu myöskään oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen osalta. Useamman vuoden ajan on ollut lakisääteisen ensikäynnin viivästymisiä
koulukuraattoreille ja -psykologeille. Lautakunnan kannanoton mukaan tulee keskustella siitä, millainen hoito on vaikuttavaa lasten- ja nuorten kohdalla. Mikäli perustason ennaltaehkäisevät palvelut ja hoito
toimivat, se helpottaa automaattisesti erikoisairaanhoidon painetta. Kun ensimmäiset oireet ilmenevät, on lapsen ja nuoren päästävä tutkimustietoon perustuvaan hoitoon.
Marja-Leena Kemppainen
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu
Kunnallisneuvos